Nyt kun on paremmin aikaa niin: Meillä oli keväällä kyläilemässä myös Muusa, Noran tyttären tytär ja Hertan siskon tyttö. Lempin pikkuserkku!
Muusa oli meillä kuukauden hoidossa omistajan opiskeluiden vuoksi. Muusasta on kasvanut vuodessa mukava lähes aikuinen koira. Lempi toimi tuttuun tapaan taas leikittäjänä ja yksinolot minun ollessa töissä sujui ilmeisen rattoisasti.
Vähän ehkä alkaa Lempillä jo ikä painaa, sen verran väsyneeltä typy välillä vaikutti iltaisin. Silloin Lemppari saikin tulla minun kainaloon nukkumaan yöksi.
Hassua että siitä on vasta vuosi kun meidän arkea pyöritti täällä suloinen pentukolmikko emoineen: klik. Muutoin elämä on vaikuttanut yhtä hektiseltä kuin tämäkin kevät.
Muusan kyläilyn aikana ei tullut kaivettua kameraa kertaakaan esille, joten puhelimella otettuja kuvia tarjolla.
Ja melkein tämän näköisenä minä Muusa-mussun sitten palautin, tosin en tiedä huomasiko hakija mitään. Tais olla jugurtit jo rapistunu naamalta siinä vaiheessa.
Herttulin poika Väinö kävi meillä viikko sitten kylässä. Viime näkemästä onkin jo melkein vuosi, vaikka asutaan vaan muutaman kilometrin etäisyydellä. Nyt suunniteltiin yhteistä metsäreissua joka olisi tarkoitus toteuttaa jo tänä kesänä, että jos ei niin pitkää väliä sukutaapaamisessa kuin aiemmin. Minulla on hetkeksi työ- ja opiskelukiireet helpottaneet joten on huippua kun kerkiää suunnitella muutakin toimintaa.
Lempi otti taas ilon irti kaikista vieraista, Väinön omistajia pussaillen ja Väinön kanssa leikkien.
Väinö on kyllä ihan vanhempiensa näköinen. Selkeitä piirteitä äidistä ja selkeitä piirteitä isistä. Lisäksi tuttuja piirteitä joista on kuitenkaan vaikea sanoa kummalta vanhemmalta on peritty. Viehättävä poika, kuten vanhempansakin.
Riimi-isin omistajan ottama kuva tulevista vanhemmista melkein kolmen vuoden takaa.
Tässä myöskin Väinön vanhemmat vertailun vuoksi.
Hertan on kuvannut Elisa Honkala ja Riimin kuvan olen kopioinut netistä (kuvaajaa en muista).
Nopealla selaamisella ei löytynyt parempia vertailukuvia ja nimenomaan ilmeistä.
